Tämän artikkelin ja eräiden muiden ortodoksisissa lehdissä olleiden artikkelien seurauksena syntyi kirja: "Kuinka minusta tuli ortodoksi" (Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari / Maahenki Oy, 2010, ISBN 978-952-5870-15-2)
Tämä blogiartikkeli julkaistiin alkuperäisessa vanhassa bogissa Ortodoksi.netin sivuilla alkuaan 17.2.2009.
Taas viime vuonna muutama sata ihmistä on liittynyt kirkkoomme. Tervetuloa! Näin on jatkunut jo useampia vuosikymmeniä. Kirkkomme on ymmärretty vuosituhantisten kristillisten perinteiden kantajaksi, jota eivät opilliset ja käytännölliset mullistukset ole ravistelleet. Sen jumalanpalvelusten kauneus koskettaa yhä uusia ihmisiä. Kirkkovuoden rytmi antaa sisältöä ja vaihtelua koko vuodeksi. Syvälliset hengelliseen elämään opastavat kirjat, joita nykyisin on jo runsain määrin saatavilla suomeksikin, ovat olleet löytöjä monelle. Oma rippi-isä tuo turvaa ja vakautta elämään. Edesmenneiden kilvoittelijoiden, kirkkomme pyhien ihmisten esimerkki innostaa. Emme ole yksin, vaan pyhien joukko on ympärillämme.
Voimmekin sanoa, että ortodoksisen kirkon todellinen olemus on viime vuosikymmenenä paljastunut täällä Suomessa, kun vuosisataiset ennakkoluulot ovat väistyneet. Tämä ei ole tapahtunut itsestään vaan monet ovat tehneet työtä sen eteen. Heistä on ennen kaikkea mainittava arkkipiispa Paavali. Kaukana on se sodanjälkeinen aika, jolloin pappeja työllistivät lähinnä hautajaiset – kasteita oli vain harvoin. Yksikin kirkkoherra kertoi, että yhtenä vuonna seurakunnassa oli yksi ainoa kaste ja siinäkin kastettava oli hänen oma tyttärensä. Kun itse lukiolaisena liityin 60-luvun alkupuolella ortodoksiseen kirkkoon, minulla oli täysi työ saada kirkkoherra ymmärtämään, että olin tullut liittymään enkä eroamaan! Niin harvinaista se siihen aikaan vielä oli.
Nyt kun meitä liittyneitä on jo tuhansia, mieleeni tuli, että meidän pitäisi saada aikaan dokumentti kirkkoon liittymisestä. Eikä se muuta ole kuin että itse kukin kerromme omasta tiestämme ortodoksiseen kirkkoon. Olen esittänyt vetoomuksen asiasta kirkollisiin lehtiimme. Melkoisesti vastauksia on jo tullut, mutta lisää mahtuu. Jokainen tarina on erilainen ja jokainen tarina on ihastuttava! Mistä tie itse kunkin kohdalla alkoi ja kuinka lopullinen päätös syntyi. Ne tarinat on saatava talteen. Kirjoita sinäkin, jos olet kirkkoon liittynyt. Palaaminen oman ortodoksisuuden auvoisiin alkuaikoihin antaa epäilemättä myös innoitusta alkavaan paastonaikaan.
Suurenmoista suurta paastoa.
äiti Kristoduli
Lintulan luostari, 79830 Palokki
e-mail: nunna.kristoduli(at)ort.fi
Tämä blogiartikkeli julkaistiin alkuperäisessa vanhassa bogissa Ortodoksi.netin sivuilla alkuaan 17.2.2009.
 |
| Vuonna 2010 ilmestyneen kirjan kansi. |
Voimmekin sanoa, että ortodoksisen kirkon todellinen olemus on viime vuosikymmenenä paljastunut täällä Suomessa, kun vuosisataiset ennakkoluulot ovat väistyneet. Tämä ei ole tapahtunut itsestään vaan monet ovat tehneet työtä sen eteen. Heistä on ennen kaikkea mainittava arkkipiispa Paavali. Kaukana on se sodanjälkeinen aika, jolloin pappeja työllistivät lähinnä hautajaiset – kasteita oli vain harvoin. Yksikin kirkkoherra kertoi, että yhtenä vuonna seurakunnassa oli yksi ainoa kaste ja siinäkin kastettava oli hänen oma tyttärensä. Kun itse lukiolaisena liityin 60-luvun alkupuolella ortodoksiseen kirkkoon, minulla oli täysi työ saada kirkkoherra ymmärtämään, että olin tullut liittymään enkä eroamaan! Niin harvinaista se siihen aikaan vielä oli.
Nyt kun meitä liittyneitä on jo tuhansia, mieleeni tuli, että meidän pitäisi saada aikaan dokumentti kirkkoon liittymisestä. Eikä se muuta ole kuin että itse kukin kerromme omasta tiestämme ortodoksiseen kirkkoon. Olen esittänyt vetoomuksen asiasta kirkollisiin lehtiimme. Melkoisesti vastauksia on jo tullut, mutta lisää mahtuu. Jokainen tarina on erilainen ja jokainen tarina on ihastuttava! Mistä tie itse kunkin kohdalla alkoi ja kuinka lopullinen päätös syntyi. Ne tarinat on saatava talteen. Kirjoita sinäkin, jos olet kirkkoon liittynyt. Palaaminen oman ortodoksisuuden auvoisiin alkuaikoihin antaa epäilemättä myös innoitusta alkavaan paastonaikaan.
Suurenmoista suurta paastoa.
Lintulan luostari, 79830 Palokki
e-mail: nunna.kristoduli(at)ort.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti