lauantai 4. helmikuuta 2017

Vanhus Amerikan Efraimin Suomeen lähettämä kirje

Julkaistu aikaisemmin 2.11.2011.

Vanhus Josef Hesykasti.
Isä Efraimin, joka on perustanut Amerikkaan parikymmentä luostaria, on Athosvuoren Filotheoksen luostarin entinen igumeni ja kuuluisan hesykastierakon Vanhus Joosefin nuorin ja ainoa vielä elossa oleva opetuslapsi. Hänen välityksellään Jeesuksen rukous on levinnyt laajalti myös läntiseen maailmaan.

Oheisena suomennettuna hänen ensimmäinen Jeesuksen rukousta koskeva kirjeensä nunna Kristodulille. Tämä kirje on mielestäni niin hyödyllinen ja kaunis, etten tunne voivani pitää sitä vain itselläni

äiti Kristoduli

“… Jotakin mitä me kaikki voisimme lisäksi tehdä, on lähestyä Jumalaa Jeesuksen rukouksen kautta. Jeesuksemme rukous olkoon meille ravintomme, juomamme, happemme ja hengityksemme. Sisimmässämme ei voi olla Kristuksen elämää ilman Jeesuksemme kaikkien pyhintä nimeä.

Tämä rukous on atomipommi paholaista vastaan, ja sen takia meidän onkin niin vaikea pitää se hengityksessämme, sydämessämme. - Sanalla sanoen: ilman Jeesusta olemme sielullisesti kuolleita. Koska minä elän tätä likaisen sieluni kuoleutuneisuutta, kirjoitan tämän sinulle suurena totuutena ja havainton.

Pakota, lapseni, itsesi rukoilemaan. Yritä säilyttää mielesi vaapaana harhailusta ja hajaannuksesta. Mielen harhailu tuo kaiken maailmallisen lian painolastin sieluumme sillä seurauksella, että koko sielullis-ruumiillinen itsemme likaantuu, ja niin Jumalan armo poistuu sielustamme ja tunnemme omassatunnossamme vavahduttavaa soimausta. Ole aina valmis ja vahva innossasi (Jumalan tahdon mukaisessa) sekä äärimmäisen valpas, niin että heti kun sielu havaitsee pahojen ajatusten saapuneen, hengellisen raittiuden mekanismi alkaisi automaattisesti toimia, ts. sielun valmius ja taistelutahto hyökkäyksen torjumiseksi Jeesuksen rukouksella ja oman itsen soimaamisen ruoskalla. Tällaisen suhtautumisen tulos tulee olemaan positiivinen ja pelastava.

Rakastakaamme, lapseni, yli kaiken itsemme soimaamista. Sen tulee olla meille kuin uusi terävä veitsi, ja - huomio! - meidän tulee olla erittäin valppaita. Heti kun näemme, että tuomitsemisen tuli ilmenee, lyökäämme heti paikalla miekalla (itsemme soimaamisella) paholaista, ennen kuin se lävistää meidät omalla miekallaan ja saa meidät tuomitsemaan. Itsemme soimaaminen on armontäyteisen ja kauneudessaan ihanan nöyryyden edelläkävijä.

“Oppikaa minusta olemaan nöyriä ja lempeitä ja silloin saatte tuntea minun rakkauteni kauneuden.” Ilman nöyryyttä olen vain pelkkä likainen ruumis ilman sielua. Mutta silloin kun Jeesuksen jumalaisen kaunis nöyryys koskettaa meitä, silloin kaikki täyttyy taivaallisen mirhan tuoksulla, ja väsynyt sielumme hengittää tätä tuoksua eikö tiedä, kuinka kiittäisi Jumalallista Antajaa.

Valppain rukouksin ja rakkaudella tervehtien
+ vähäinen
vanhus Efraim