Vanhus Amerikan Efraimin Suomeen lähettämä kirje

Julkaistu aikaisemmin 2.11.2011.

---

Vanhus Josef Hesykasti.

Isä Efraimin, joka on perustanut Amerikkaan parikymmentä luostaria, on Athosvuoren Filotheoksen luostarin entinen igumeni ja kuuluisan hesykastierakon Vanhus Joosefin nuorin ja ainoa vielä elossa oleva opetuslapsi. Hänen välityksellään Jeesuksen rukous on levinnyt laajalti myös läntiseen maailmaan.

Oheisena suomennettuna hänen ensimmäinen Jeesuksen rukousta koskeva kirjeensä nunna Kristodulille. Tämä kirje on mielestäni niin hyödyllinen ja kaunis, etten tunne voivani pitää sitä vain itselläni

äiti Kristoduli

---

“… Jotakin mitä me kaikki voisimme lisäksi tehdä, on lähestyä Jumalaa Jeesuksen rukouksen kautta. Jeesuksemme rukous olkoon meille ravintomme, juomamme, happemme ja hengityksemme. Sisimmässämme ei voi olla Kristuksen elämää ilman Jeesuksemme kaikkien pyhintä nimeä.

Tämä rukous on atomipommi paholaista vastaan, ja sen takia meidän onkin niin vaikea pitää se hengityksessämme, sydämessämme. - Sanalla sanoen: ilman Jeesusta olemme sielullisesti kuolleita. Koska minä elän tätä likaisen sieluni kuoleutuneisuutta, kirjoitan tämän sinulle suurena totuutena ja havainton.

Pakota, lapseni, itsesi rukoilemaan. Yritä säilyttää mielesi vaapaana harhailusta ja hajaannuksesta. Mielen harhailu tuo kaiken maailmallisen lian painolastin sieluumme sillä seurauksella, että koko sielullis-ruumiillinen itsemme likaantuu, ja niin Jumalan armo poistuu sielustamme ja tunnemme omassatunnossamme vavahduttavaa soimausta. Ole aina valmis ja vahva innossasi (Jumalan tahdon mukaisessa) sekä äärimmäisen valpas, niin että heti kun sielu havaitsee pahojen ajatusten saapuneen, hengellisen raittiuden mekanismi alkaisi automaattisesti toimia, ts. sielun valmius ja taistelutahto hyökkäyksen torjumiseksi Jeesuksen rukouksella ja oman itsen soimaamisen ruoskalla. Tällaisen suhtautumisen tulos tulee olemaan positiivinen ja pelastava.

Rakastakaamme, lapseni, yli kaiken itsemme soimaamista. Sen tulee olla meille kuin uusi terävä veitsi, ja - huomio! - meidän tulee olla erittäin valppaita. Heti kun näemme, että tuomitsemisen tuli ilmenee, lyökäämme heti paikalla miekalla (itsemme soimaamisella) paholaista, ennen kuin se lävistää meidät omalla miekallaan ja saa meidät tuomitsemaan. Itsemme soimaaminen on armontäyteisen ja kauneudessaan ihanan nöyryyden edelläkävijä.

“Oppikaa minusta olemaan nöyriä ja lempeitä ja silloin saatte tuntea minun rakkauteni kauneuden.” Ilman nöyryyttä olen vain pelkkä likainen ruumis ilman sielua. Mutta silloin kun Jeesuksen jumalaisen kaunis nöyryys koskettaa meitä, silloin kaikki täyttyy taivaallisen mirhan tuoksulla, ja väsynyt sielumme hengittää tätä tuoksua eikö tiedä, kuinka kiittäisi Jumalallista Antajaa.

Valppain rukouksin ja rakkaudella tervehtien
+ vähäinen vanhus Efraim

Uteliaisuuden henki

Julkaistu aikaisemmin 6.3.2010.

---

Pyhän Efraim Syyrialaisen suomenkielisessä paastorukouksessa anomme:

”… estä minusta laiskuuden, velttouden ja turhanpuhumisen henki.”

Laiskuus ja velttous ovat läheistä sukua, joten niitä varten ei olisi tarvittu kahta ilmaisua. Mistä lienee ’velttous’ suomennokseen tullut, sillä alkutekstissä todellakin puhutaan velttouden sijaan jostakin ihan muusta. Kreikan sana ’periergia’ tarkoittaa päinvastoin erittäin innokasta puuhailua – toisten ihmisten asioiden parissa! Sanalla sanoen uteliaisuutta. Ei ole mikään ihme, että Efraim Syyrialainen panee meidät pyytämään vapautusta uteliaisuudesta. Uteliaisuus johtaa juoruiluun, tuomitsemiseen, mielenhajaannukseen. Utelias myös kärsii kovasti, jos hän ei saa tietoonsa kaikkea mahdollista ja tuntee tulevansa syrjäytetyksi. Uteliaisuudesta luopuminen on todella hyvää käytännön elämän paastokilvoitusta. Voi harjoitella sitä, että rajoittuu omiin asioihinsa, ja hillitsee kielensä, kun sille nousee toisten asioita utelevia kysymyksiä. Uteliaisuudesta vapautuminen on elinehto sisäisen rauhan saamiseksi.

Muita kyseenalaisia käännöksiä jumalanpalveluskirjoissamme on esirukous vankien vapautumisen puolesta, mikä toistuu ektenioissa hyvin usein. Minultakin on kysytty, tahdommeko todella rikoksista tuomittujen vankien vapaaksi päästämistä. Alkutekstissä tässä on sana, joka tarkoittaa nimenomaan ja pelkästään sotavankeja (aikhmalotos). Entisinä aikoina sodissa ja kahakoissa otettiin kuten nykyisinkin sotavankeja. Lisäksi myös valloitettujen alueiden siviiliväestöä vietiin sotavankeina myytäväksi orjamarkkinoille. Huoli näistä sotavangeista ja heidän kohtalostaan oli pysyvä. Kirkko osallistui heidän kärsimyksiinsä rukoilemalla jatkuvasti heidän puolestaan. Myös käytännön toimiin ryhdyttiin keräämällä varoja heidän lunastamisekseen. Lisäksi yksityiset varakkaat kristityt ostivat heitä vapaiksi orjamarkkinoilta. Rikosvangit (fylakismenos) ovat aivan eri asia.

Mitä suomennokselle pitäisi sitten tehdä? Yksi mahdollisuus on, että käännettäisiin todella ’sotavangit’. Onhan heitä edelleen eri puolilla maailmaa, vaikka meille käsite on tällä hetkellä kaukainen. Toinen mahdollisuus on, että anomus jätetään pois. Kolmas mahdollisuus on, että asialle annetaan kuvaannollinen hengellinen merkitys, esimerkiksi ”rukoilkaamme vapautusta himojen ja paheiden vankeudesta” tai muuta vastaavaa.

Vangeista onkin helppo siirtyä rikoksiin. Jumalanpalveluskirjoissamme käytetään luvattoman paljon sanaa ’rikos’. Suomalainen ymmärtää rikoksen tekona, josta joutuu oikeuteen ja saa tuomion. Ei ihme, että yksi talkoolaisemme Lintulassa totesi kerran palveluksen jälkeen: ”En nyt sano olevani mikään hyvä ihminen, mutta en minä sentään rikoksia ole tehnyt!” Jo alkurukouksissa sanotaan ”anna anteeksi rikoksemme” – alkutekstissä on ’laittomuutemme’, jonka voi helpommin ymmärtää nimenomaan Jumalan lain rikkomiseksi. Useimmat ’rikokseksi’ käännetyt sanat voisi muuttaa ’rikkomukseksi’, ’hairahdukseksi’, ’lankeemukseksi’ riippuen siitä, mikä alkutekstin ilmaisu on kyseessä.

Kun jumalanpalvelustekstejä käännetään lisää, korjataan tai uudistetaan, näihin kolmeen sanaan pitäisi kiinnittää erityisesti huomiota.

äiti Kristoduli

Optinan isien rukous Jeesuksen rukouksen lahjan saamiseksi

Julkaistu aiemmin Suuren paaston aikaan 10.3.2009.

---

Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika!

Enkelit ja ihmiset kumartavat Sinun pyhää Nimeäsi. Helvetin voimat vapisevat sen edessä. Sinun Nimesi on varma ase, joka karkottaa kaikki vastustajat. Sinun Nimesi polttaa pois synnit ja himot. Sinun Nimesi antaa voiman askeettisiin kilvoituksiin, kokoaa hajaantuneen mielemme ja rikastuttaa meidät hyveillä täyttäessämme Sinun käskyjäsi. Sinun Nimesi tekee ihmeitä ja yhdistää meidät Sinun kanssasi, suo meille rauhan ja ilon Pyhässä Hengessä ja taivasten valtakunnan tulevassa elämässä.

Sen vuoksi minä, ansioton palvelijasi, rukoilen Sinua: karkota meistä hengellinen tietämättömyys, valaise meidät Jumalallisen Totuuden tuntemisella ja opeta meitä lakkaamatta toistamaan tätä rukousta keskittyneinä, nöyrästi, katuvaisina ja murtunein mielin, sekä mielellämme että sydämellämme. ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”.

Sinä, Herra, olet puhtaimmilla huulillasi sanonut: ”Mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen.” (Joh.14:13) Pyhän Äitisi, pyhän….. (voit mainita kenet tai keitä pyhiä haluat) ja pyhien isiemme esirukousten tähden minä pyydän Sinun Nimessäsi, että antaisit minulle pyhimmän ja kaikkivoivan Nimesi rukouksen. Kuule pyyntöni, Sinä joka olet luvannut kuulla kaikkia niitä, jotka totuudessa kutsuvat Sinua avukseen.

Sillä Sinun on armo ja pelastus ja Sinä voit antaa rukouksen niille, jotka rukoilevat Sinun kunniaasi, yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa.

Aamen.

---
Tässäpä hyvä rukous näin paaston aikana ja muulloinkin!

äiti Kristoduli

Tehdään dokumentti!

Tämän artikkelin ja eräiden muiden ortodoksisissa lehdissä olleiden artikkelien seurauksena syntyi kirja: "Kuinka minusta tuli ortodoksi" (Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari / Maahenki Oy, 2010, ISBN 978-952-5870-15-2)
Tämä blogiartikkeli julkaistiin alkuperäisessa vanhassa bogissa Ortodoksi.netin sivuilla alkuaan 17.2.2009.

---

Vuonna 2010 ilmestyneen kirjan kansi.

Taas viime vuonna muutama sata ihmistä on liittynyt kirkkoomme. Tervetuloa! Näin on jatkunut jo useampia vuosikymmeniä. Kirkkomme on ymmärretty vuosituhantisten kristillisten perinteiden kantajaksi, jota eivät opilliset ja käytännölliset mullistukset ole ravistelleet. Sen jumalanpalvelusten kauneus koskettaa yhä uusia ihmisiä. Kirkkovuoden rytmi antaa sisältöä ja vaihtelua koko vuodeksi. Syvälliset hengelliseen elämään opastavat kirjat, joita nykyisin on jo runsain määrin saatavilla suomeksikin, ovat olleet löytöjä monelle. Oma rippi-isä tuo turvaa ja vakautta elämään. Edesmenneiden kilvoittelijoiden, kirkkomme pyhien ihmisten esimerkki innostaa. Emme ole yksin, vaan pyhien joukko on ympärillämme.

Voimmekin sanoa, että ortodoksisen kirkon todellinen olemus on viime vuosikymmenenä paljastunut täällä Suomessa, kun vuosisataiset ennakkoluulot ovat väistyneet. Tämä ei ole tapahtunut itsestään vaan monet ovat tehneet työtä sen eteen. Heistä on ennen kaikkea mainittava arkkipiispa Paavali. Kaukana on se sodanjälkeinen aika, jolloin pappeja työllistivät lähinnä hautajaiset – kasteita oli vain harvoin. Yksikin kirkkoherra kertoi, että yhtenä vuonna seurakunnassa oli yksi ainoa kaste ja siinäkin kastettava oli hänen oma tyttärensä. Kun itse lukiolaisena liityin 60-luvun alkupuolella ortodoksiseen kirkkoon, minulla oli täysi työ saada kirkkoherra ymmärtämään, että olin tullut liittymään enkä eroamaan! Niin harvinaista se siihen aikaan vielä oli.

Nyt kun meitä liittyneitä on jo tuhansia, mieleeni tuli, että meidän pitäisi saada aikaan dokumentti kirkkoon liittymisestä. Eikä se muuta ole kuin että itse kukin kerromme omasta tiestämme ortodoksiseen kirkkoon. Olen esittänyt vetoomuksen asiasta kirkollisiin lehtiimme. Melkoisesti vastauksia on jo tullut, mutta lisää mahtuu. Jokainen tarina on erilainen ja jokainen tarina on ihastuttava! Mistä tie itse kunkin kohdalla alkoi ja kuinka lopullinen päätös syntyi. Ne tarinat on saatava talteen. Kirjoita sinäkin, jos olet kirkkoon liittynyt. Palaaminen oman ortodoksisuuden auvoisiin alkuaikoihin antaa epäilemättä myös innoitusta alkavaan paastonaikaan.

Suurenmoista suurta paastoa.


äiti Kristoduli

Lintulan luostari, 79830 Palokki
e-mail: nunna.kristoduli(at)ort.fi

Huutakaa Jeesuksen rukousta

Julkaistu aikanaan 28.1.2009

---

Huutakaa Jeesuksen rukousta keskeytyksettä. Siunattua alkua! Älköön rukous jättäkö teitä tai ennemminkin: älkää te jättäkö sitä. Se on sielun elämä, sydämen hengitys, tuoksuva kevät. Se luo hengellisen kevään sieluun, joka pakottaa itseään sitä lausumaan.

Pakottakaa itseänne Jeesuksen rukoukseen. Siitä tulee teille kaikki: ruoka ja juoma ja vaatetus ja valo ja lohtu ja hengellinen elämä. Kaikki tulee sille, joka omistaa tämän rukouksen. Ilman sitä sielussa oleva tyhjyys ei täyty.

Haluatteko rakastaa Kristusta? Kaivatkaa aina lausua Jeesuksen rukousta ja omaksukaa nöyryys. Silloin saatte tuntea, että Jumalan valtakunta on teissä. Älkää salliko pahojen ajatusten pitää itseänne vallassaan, vaan karkottakaa ne heti Jeesuksen rukouksella. Oi tämä rukous, mitä ihmeitä se saakaan aikaan! huutakaa Jeesuksen rukousta ja suojelusenkeli lähettää teille hengellisen tuoksun. Enkelit iloitsevat suuresti, kun ihminen rukoilee suloisimman Jeesuksen nimen rukousta. Jeesus olkoon sielujenne nautinto.

Jos meitä alkaa vaivata haluttomuus, velttous tai masennus, rukoilkaamme pelossa, vaivaa nähden ja mieli valvovana, ja Jumalan armosta lohdutuksen ja ilon ihme kohtaa meitä heti.

(Amerikan isä Efraimin opetuksia)

Suomentanut
äiti Kristoduli

Jeesuksen nimen juhla

Julkaistu aikanaan 2.1.2009.

---

Uuden vuoden päivänä vietimme Jeesus-lapsen ympärileikkauksen juhlaa. Se oli tilaisuus, jolloin hänelle juutalaisen tavan mukaan annettiin myös nimi. Jumalan enkeli oli käskenyt Joosefia antamaan lapselle nimen Jeesus, mikä tarkoittaa ”pelastusta”. Nimeen sisältyy jo se tehtävä, mitä varten ikuinen Jumala ja maailmankaikkeuden Luoja tuli maan päälle ihmiseksi.

Tammikuun Synaksarionissa sanotaan näin:

”Herran ympärileikkauksen juhla onkin samalla Jeesuksen pyhän nimen ja Jeesuksen rukouksen juhla. Kutsumalla Herran nimeä avuksemme teemme Pelastajamme ja Vapahtajamme mystisesti läsnä olevaksi voittoisassa voimassaan. Pyhä Paavali kirjoittaa: ’Jumala on korottanut Hänet yli kaiken ja antanut Hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla ja jokaisen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.’(Fil 2:9-11)

Pyhissä kirjoituksissa ja pyhien elämäkerroissa on loputtomasti esimerkkejä siitä, kuinka Jeesuksen nimessä tapahtuu ihmeitä, kun sitä uskossa avuksi huudetaan. Riivaajat, sairauden ja kuoleman voimat pakenevat Hänen jumaluutensa tulen polttoa. Hän itse lupasi: ’Mitä ikinä te pyydätte minun nimessäsi, sen minä teen.’ (Joh.14:13) Jeesuksen nimessä on voima ja valta ja se on kristittyjen kallein aarre. Ortodoksiset kristityt ovat tämän eläväksitekevän nimen todistajia, ja siksi heidän tulisikin tehdä kaikki tekonsa Jeesuksen nimessä kiittäen Isää Jumalaa Hänen kauttaan. (Kol.3:17).

Jeesuksen nimen voima muuttaa ja kirkastaa ihmisolemuksen. Kun toistamme jokaisella henkäyksellämme ja jokaisessa tilanteessa Jeesuksen nimeä ja rukousta ’Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä’, Herran persoona täyttää ajatuksemme, innoittaa käytöstämme ja puhdistaa himomme. Jeesuksen suloisen nimen avulla saamme Pyhän Hengen armon. Vähä vähältä Jeesus löytää asuinsijaa sydämessämme, niin että Hänen hahmonsa jumalallinen valo alkaa loistaa miessä.” (Synaksarion, Tammikuu s. 23-24)

Siunauksellista Uutta Vuotta Herran Jeesuksen Kristuksen pelastavan nimen suojassa,

tv. äiti Kristoduli

Jeesuksen rukous ja pelastus

Julkaistu aikanaan 9.12.2008.

---

Arkkipiispa Paavali kirjoitti vielä pappismunkkina ollessaan Jeesuksen rukouksen suhteesta ihmisen pelastumiseen vuoden 1952 Aamun Koiton numerossa 21 seuraavasti:

"Niin sinäkin, Jeesuksen rukouksen harrastaja, alat kohta havaita itsessäsi parantumisen merkkejä. Sinä huomaat, että entistä suuremmalla halulla asetut rukoilemaan. Huomaat, että sinussa on entistä enemmän voimaa pidättää kielesi lausumasta pahaa tai turhaa. Pahat ajatukset, jota et ennen kyennyt karkottamaan tajunnastasi, nyt häviävät heti, kun alat kutsua avuksesi Jeesuksen nimeä.— Sinä pakenet elämän korskaa ja hälyä voidaksesi yhä enemmän hiljentyä sydämen rukoukseen. Ja ihmeeksesi huomaat, että niistä pahoista tai turhista tottumuksista, josta ennen et ajatellutkaan voivasi päästä koskaan eroon, nyt ikään kun vaivatta vieraannut. Kirkossa seistessäsi ajatuksesi harhailivat ennen kaikissa maailman asioissa ja sinä kärsimättömästi odotit jumalanpalveluksen päättymistä. Mutta nyt toistaessasi sydämessäsi Jeesuksen rukousta ja saaden jumalanpalveluksen veisuista ja rukouksista ikään öljyä tuohon sydämessäsi tuikkivaan rukouksen liekkiin sinusta tuntuu kuin jumalanpalvelukset olisivat tulleet liiankin lyhyiksi. Ja kaikki tuo ei ole lähtöisin sinusta, vaan se on Kristus-viinipuusta virtaavaa elämännestettä. — Tämä on pelastusta, ei muodollista vanhurskaaksi julistamista, vaan todellista vanhan ihmisen poispanemista tekoineen ja himoineen ja uuteen hengelliseen ihmiseen pukeutumista. Tässä todella tapahtuu, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu."

Jeesuksen rukous muuttaa meitä ja antaa meille voimaa rakkauden tekoihin.

Jeesuksen rukouksen vaikutus käytännön elämässä

Eräs henkilö kertoi rukouksen vaikutuksesta. Hän matkusti näinä päivinä Helsingin metrossa ja osui keskelle kikattavaa tyttölaumaa. Seuraavalla pysäkillä kyytiin nousi vahvasti humaltunut mies, jonka kielenkäyttö oli sen mukaista. Tuo henkilö alkoi mielessään toistella Jeesuksen rukousta edes katsomatta häirikköihin. Ja kuinka ollakaan, koko metrovaunu hiljeni ja tuli pitkiä täydellisen hiljaisuuden jaksoja.


äiti Kristoduli

Artikkeli liittyy kokonaisuuteen, joka löytyy Jeesuksen rukouksen harrastajien omasta Internetportaalista tästä blogista:

-> Jeesuksen rukouksen harrastajien Internetsivut