maanantai 2. tammikuuta 2017

Kaamoksen siunaus

Julkaistu alkuaan 7.12.2007

Kun tulin Kreikasta lokakuun alkupuolella, Itämeren keskivaiheilla tuli vastaan loppumaton paksu ja aukoton pilvimatto. Siitä lähtien se on peittänyt maamme lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Pieni ulkoiluhetki Lintulan maisemissa: mustat kuuset harmaata taivasta vasten. Lumikin sulamassa pois. Hyvä niin, sillä nyt on pimeyden aika - olkoon se niin pimeää kuin ikinä olla voi. Vallitsee kaamos, jolloin pimeys ympäröi ja ihminenkin omasta pimeydestään huutaa kurjuuttaan ja kuolevaisuuttaan. Sydän tuskan ja katumuksen kokoon puristamana hän katsoo jonnekin, missä toivoo olevan Valon, valittaa ja anoo:
“Jumala, ole minulle syntiselle armollinen! Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä!”

On otollinen aika noudattaa arkkimandriitta Sofronin neuvoa:
“Seiso epätoivon kuilun partaalla, mutta kun olet putoamassa sinne, astu askel taaksepäin ja juo kupillinen teetä!”
Isä Sofronin hengellinen ohjaaja pyhä Siluan ilmaisi saman asian Pyhältä Hengeltä saamansa opetuksen sanoin:
“Pidä sielusi helvetissä äläkä joudu epätoivoon.”

Kaamos on kuin luotu pelastavan epätoivon ajaksi, jota seuraa katharsis. Kaamosaika - suuri mahdollisuus kokea totuuden hetkiä, elää sisimmässään ulkoiset vaikutteet minimisoiden. - Vai mitä mieltä Sinä olet?


äiti Kristoduli

3 kommenttia:

  1. Aiemmasta blogista siirretty kommentti:
    --
    1.
    maahiska
    Maanantai, Joulukuu 10, 2007 klo 18:27 ~ edit comment

    Kiitos äiti Kristoduli, että astuit myös blogimaailmaan - tällaista hengellistä päivitystä on hyvä harrastaa selattuaan kymmeniä neule- ja askartelublogeja… Iloitsen myös piispa Arsenin blogista.

    Kun katson ulos, näen vain pimeää, pimeää - naapurin valot tuikkivat sopivan kaukana ja olemme kuin pieni saari mustassa avaruudessa. Hyvä niin. Perheenäitinä on vaikea vaipua kaamokseen, kun on niin paljon huolehdittavaa. Luen, rukoilen, odotan aamujen valkenemista.

    Tervehdys sisaristolle, iloitkaatten rauhasta ja hiljaisuudesta!

    VastaaPoista
  2. Aiemmasta blogista siirretty kommentti:
    --
    2.
    Laura Sirén
    Keskiviikko, Joulukuu 12, 2007 klo 11:58

    Hei äiti Kristoduli
    Ihanaa,että saamme tilaisuuden jakaa tunnelmianne, ajatuksianne ja kokemuksianne täällä blogissa. Hyvä, että näytätte esimerkkiä tässä.

    Hyvää paaston jatkoa sisaristolle ja voimia esirukoukseen maailman puolesta.

    VastaaPoista
  3. Aiemmasta blogista siirretty kommentti:
    --
    3.
    Krysostomos
    Keskiviikko, Joulukuu 12, 2007 klo 14:20

    Valamossa olivat aktiivisia tietsikoiden kanssa jo 80-luvulla.
    Vaan eipä siellä kukaan vieläkään hengellistä blogia pidä.
    Pax et Bonum, mater Kristoduli,
    toivottaa Krysostomos Rooman patriarkaatista

    VastaaPoista